Monikulttuurinen Joulukertomus vuodelta 2011

Nyt näyttää kaikissa blogeissa olevan Joulukertomus, joten minäkin julkaisen taas tämän vuodelta 2011 olevan oman ja tositapahtumiin perustuvan joulukertomukseni. Siinä toteutuu myös monikulttuurisuuden korkea veisu, mihin kaikki eivät pysty, eivätkä kykene.

Monikulttuurinen Joulukertomus

Näin jouluisin on aina tapana lukea ja esittää Raamatun kertomusta, jossa esiintyy Neitsyt Maria, hänen kirvesmiespuolisonsa Joosef, itämaan tietäjät ja verohallintokin on kovasti esillä. Murjaanikin mainitaan monesti, vaikka siitä arkioloissa saa kovat sakot.

Esitänkin siis tositapahtumiin perustuvan oman Joulukertomukseni. Henkilögalleria siinä jää Raamatun tarinaa vajavaisemmaksi, mutta kirvesmies löytyy ja murjaaneja peräti kaksikin. 

Jeesuksen isä Joosef oli myös kirvesmies, rabbi ja kylänvanhin, mitkä ovat aika lähellä omaa kirvesmiehen ammattia ja työsuojeluvaltuutetun virkaani 200 miehen työmaalla.

Olin tänään poikkeuksellisesti julkisilla välineillä liikkeellä, koska Vito- aasi oli korjattavana ja menee vuoden alusta entistä kovemmalle dieselverolle pantavaksi. Työpäivän päätyttyä tarvoin siis pysäkille ja nousin bussiin Helsingissä. 

Itämaan tietäjillä oli mukanaan lahjoja Jeesus lapselle; kultaa, mirhaa ja suitsukkeita. Minun laukussani ei ollut kultaa, mutta siellä oli kaksi punaisiin lahjapaketteihin pakattua viinapulloa ja virolaisia suitsusavukkeita. Konjamiinit sain työmaalta lahjaksi ja verottomat tupakit ostin itse.

Kuljettaja oli heti ilmielävä murjaani, ulkonäöstä päätellen jostain arabimaasta kotoisin. Maksaessani kyytiä hän rupesi virnistellen selittämään:” Tuolla takana istu yksi poika. Maksa Helsinki ja nyt yrittää Espoo, ei onnistu!” 

Istuuduttuani penkkiin kuljettaja käveli bussin takaosaan ja puhui jotain murrosikäiselle suomalaispojalle. Tämä kiltinoloinen kaveri nousi ylös ja poistui säikähtäneen näköisenä bussista.

Silloin bussin keskivaiheilta nousi pystyyn toinen murjaani, selvästi arabitaustainen hänkin. Mies loikkasi ovelle ja huusi määrätietoisesti suomalaispojalle: “Hei sinä, tule takaisin!” Sitten hän ohjasi nuorukaisen takaisin sisään ja maksoi tämän seutulipun kuljettajalle.

Olin lähdössä pitkälle vapaalle ja mielestäni tämä tapaus oli erittäin joulumieltä vahvistava. Tuo kuljettajakin hoiti virkaansa vain suomalaisella säntillisyydellä ja hän oli varmaankin ylpeä muslimiveljensä hienosta toiminnasta.

 

Yle ja Hesari riisuivat naamionsa ja pian roiskuaa persujen veri

Otsikko saattaa tuntua hieman liian raflaavalta, mutta sen mallina käytin vain Hesarin otsikkoa : Ammuttaisiinko minutkin? Lehden "toimittaja" Heli Laakkonen oli valehdellut ilmeisesti luku- ja kirjoitustaidottomalle afgaaninaiselle ties mitä ja sai kuin saikin tämän onnettoman kiekaisemaan ulos aivan mahdottoman kysymyksen. 

Professorin blogissa on jo käsitelty hyvin tämä asia, joka siis tarkoittaa Ylen ja Hesarin hyväksyvän perussuomalaisiin poliitikkohin ja äänestäjiin kohdistuvan väkivallan. 

Hesarin Kimmo Oksanen väittää jopa Riikka Purraan kohdistuvalla väkivallalla herkuttelevien graffitien poistamisen rikkovan sananvapautta ja siis sen kuvien poistamisen olevankin ainoa rikos tässä asiassa! 

Olisihan siitä ollut valtava parku, jos julkisille paikoille olisi maalattu samanlaisia verisiä tappokuvia Sanna Marinista tai Annikka Saarikosta ja vielä kehuen haastateltu "taiteilijaa".

Hesarin toimitus on täysin naisvaltainen, mutta näistä naisista kukaan ei sentään uskaltanut lähteä esittämään noin idioottimaista väitettä. 

Ettei käy kuin toimittaja Kaisa Rautaheimolle, joka Gazan historiaa vääristeltyään joutui ilmeisesti vain lakasemaan laattioita. Tämä "toimittaja" kun väitti, ettei Gazalla ole koskaan ollut maarajaa minkään arabivaltion kanssa.

Demarien Antti Lindtmanista leivotaan jo pääministeriä, vaikka ek- vaaleihin on vielä 2 vuotta. Onhan näitä jo nähty; tarvitaan demareille vain kolmen prosentin notkahdus ja kokoomukselle saman verran nousua ja nykyinen hallitus jatkaa hienoa työtään.

Kuten olen ehkä jo aikaisemmin maininnutkin, Hesarin ja Ylen tyttötoimittajien uutisointi Lähi- idästä on täysin ala- arvoista.

Tässä jälleen Ariel Rusilan hieno kirjoitus alueen viimeisimmistä vaiheista ja laitan siitä muutaman huomionarvoisen kohdan malliksi.

-Vähemmän tunnettu tosiasia on, että Syyrian sisällissodan aikana Israel järjesti  sairaanhoitoa Syyriassa haavoittuneille, mukaan lukien loukkaantuneiden lisäksi myös synnyttäville äideille.

- Samaa toimintaa on harjoitettu kautta vuosikymmenten myös Gazan ja Länsirannan palestiinalaisille näiden saadessa erikoissairaanhoitoa Israelissa myös konfliktien kärjistyessä.

-Nopeita muutoksia ja muuntuvia yhteistyösuhteita sisältävä kaoottinen tilanne luo nyt myös edellytyksiä Kurdistanille Syyrian kurdialueiden täyttäessä osaltaan aiemman hallinnon jättämää valtatyhjiötä ja vahvistaessa autonomiaansa samaan tapaan kuin Irakin kurdialue teki aiemmin ollessaan kukistamassa Islamilaista kalifaattia (ISIS).