Vuoden 2025 alusta rakennuslupavaatimuksia on uudistettu. Lupavapaus koskee enintään 30 neliömetriä tai 120 kuutiometriä, kertoo Taloussanomat.
Jatkossa myös alle 50 neliömetrin kokoisia katoksia ja alle 30 metrin korkuisia piippuja tai mastoja saa rakentaa ilman rakennuslupaa. Jatkossa tontilleen voi rakentaa esimerkiksi pihasavusaunan ilman rakennuslupaa.
Pauli Vahteran blogista selviää, että PS- hallitus valmistelee jopa lakia, joka vapauttaa nämä yllämainitut rakennukset myös kiinteistöverosta ensi vuoden (2026) alusta lähtien.
Hänen jutustaan selviää myös millaista mielivaltaa ja härskiä rahastusta kunnat käyttävät kiinteistöveroja määritellessään. Jopa pellillä peitetyille halkopinoille ja laitureille on määrätty kiinteistövero.
Miksi tuo rakennuslupien vapautus pienrakennuksille on sitten maaseutuväestölle yhtä tärkeää kuin Venäjän vallasta vapautuminen?
Joitakin vuosia sitten lehdessä (HS?) oli kertomus nuoresta arkkitehdistä, joka halusi harjoitus- ja kokeilumielessä rakentaa yksiön kokoisen omakotitalon Helsingin seudulle.
Hän rakensikin sen ja kaikki kustannukset olivat 100. 000 euroa. Nuoresta ja innokkaasta miehestä oli kuitenkin aivan musertavaa, että erilaiset lupa- ja tarkastusmaksut tuosta summasta olivat mielettömät 15. 000 euroa. Taisi olla tämä juttu alkuvaiheissa, mutta viranomaisten rosvousta ei mainita.
Virkamiehet harjoittavat kunnissa rajatonta mielivaltaa ja terroria. Minulla oli joskus työkaverina vanhempi apumies, joka oli koulutukseltaan puutarhuri ja harjoittanut ammattiaan kasvihuoneyrittäjänä.
Ensinnäkin Suomessa on ainakin ollut laki, jonka mukaan kasvihuone ei saa näkyä valtatielle. Näiden erilaisiin sesonkeihin kauniita kukkasia kasvattavien kasvihuoneiden ja niiden myymälöiden suurin etuhan olisi juuri sijaita isojen teiden varsilla. Silloin ihmiset voisivat jopa hetken mielijohteesta poimia kukkaset matkalla mummolaan, yo- juhliin tai vastaaviin.
Tämä työkaverini oli joskus myös ollut rakentamassa kasvihuonetta ja sen yhteyteen myymälä- kahviota Itä- Suomeen (Joutsa taisi olla). Kahvilarakennus oli ollut jo lähes valmis, kun kunnan rakennustarkastaja oli tullut vaatimaan sen kattoon suuria ja kalliita muutoksia.
Kaverini oli sitten vedonnut hyväksyttyyn rakennuslupaan, jonka mukaan kaikki oli tehty. Ylimielinen kunnan virkahenkilö (esinahallinen) oli vain todennut: Käyttölupaa et kuitenkan saa ilman muutoksia ja voithan sinä lähteä vuosien valitusrulettiin kuntaa vastaan. Saatat jopa voittaa, mutta se lupa tulee viipymään! Melko varmasti häviät, maksat kunnankin kulut ja joudut kuitenkin tekemään sen muutoksen. Ja eihän siinä auttanut muu kuin taipua mielivaltaan.
